Kyseisessä oikeusjutussa Googlen tekoälyvastaukset olivat yhdistäneet kaksi julkaisijaa petoksiin, tilausansoihin ja hämärähommiin.

Koska Google on perinteisesti ollut maailmanlaajuisesti valtavan suosittu ja käytetty hakukone, suuret kielimallit tuottavat päivittäin miljoonittain virheellisiä tuloksia – vaikka tekoälytuotokset saavuttaisivatkin oletetun 91 % tarkkuustason. Google-hakuja tehdään päivittäin jopa 16 miljardia.

Nykyisin käyttäjille oletuksena tarjoillut generatiivisen tekoälyn tuottamat tiivisteet eivät kuitenkaan ole hakukonetuloksia eikä niitä voi sinänsä verrata Googlen aiemman hakukoneen tuottamiin listatuloksiin. Google yritti puolustautua sillä, että käyttäjät voivat helposti tarkistaa tulokset.

Tämä ei kuitenkaan ole läheskään aina mahdollista, sillä tekoälytiivisteet eivät välttämättä sisällä lähteitä taikka linkkejä väitteiden tueksi.

Ote artikkelista: Artificial Intelligence is changing the world. THE DECODER brings you all the news about AI.

Linkki artikkeliin

Suuren kielimallimullistuksen seurauksena tekaistut viittaukset lähtivät rajuun nousuun. Vuonna 2025 "hallusinoituja" viittauksia oli arviolta liki 150 tuhatta, ja kasvu näyttää vain kiihtyvän.

Lisäksi LLM-avusteiset viittaukset tuppaavat olemaan useimmiten jo korkean statuksen saaneiden ja miesakateemikkojen tutkimuksiin, mikä lisännee tiedeyhteisön epätasa-arvoa.

Kielimallien käyttö näyttää myös lisäävän tutkimustuotantoa erityisesti kokemattomampien tutkijoiden keskuudessa.

Tutkimuksen mukaan "hallusinaatioita" tutkimuskirjallisuuteen tuottavilla tutkijoilla on nyt korkeampi tuotantotahti, mikä on johtanut tilanteeseen, jossa huolimattomat tutkijat tuottavat suuria määriä virheellistä tutkimusta näin yhäti lisäten epäluotettavan tiedon leviämistä tiedeyhteisössä.

Ote artikkelista: Large language models (LLMs) are known to generate plausible but false information across a wide range of contexts, yet the real-world magnitude and consequences of this hallucination problem remain p…

Linkki artikkeliin

Jo tutkimusartikkelin ennakkoversion otsikossa todetaan kielimallien tärvelevän delegoitavat dokumentit. Tutkimus tarkasteli 52 erilaista delegoitavaa tehtävää koodauksesta nuotintamiseen.

Tutkimuksen mukaan huippumallit (GPT, Claude, Gemini) hukkaavat keskimäärin 25 % dokumentin sisällöstä 20 delegoidun vuorovaikutuksen aikana. Kaikkien mallien kesken dokumentit rappeutuivat keskimäärin 50 % 20 vuorossa. Tutkijat olivat asettaneet pätevyystasoksi 98 % säilyvyyden 20 vuoron jälkeen.

Vain 1/52 toimialasta pääsi tuon testin läpi: Python-koodaus. Sen sijaan yli 80 % malli-toimiala-yhdistelmistä johti "katastrofaaliseen" 80 % rappeumaan.

Myöskään agentuurin antaminen kielimalleille ei aina auttanut: GPT-sarjan huippumallit rappeutuivat agenttiavusteisina vielä ylimääräiset 6 %.

Ote artikkelista: An intern who failed this much would be shown the door

Linkki artikkeliin

Tutkimuksessa testattiin, miten eri tekoälysovellukset osaavat arvioida tieteellisiä artikkeleita, tiivistää niiden sisältöä ja tunnistaa, olivatko artikkelit takaisinvedettyjä.

Mukana olivat mm. ChatGPT-4, ChatGPT-5, Claude, Gemini, Perplexity, Microsoft Copilot, ja juuri tutkimuskäyttöön suunnatut SciSpace, ScienceOS ja Consensus.

Tutkijat syöttivät niille 15 takaisinvedettyä tieteellistä artikkelia ja kysyivät edellämainittuihin teemoihin liittyen.

2/

Mallit epäonnistuivat tehtävässä ja antoivat vakuuttavan kuuloisia vastauksia myös ollessaan väärässä tai jättäessään pois olennaista tietoa.

Parhaiten pärjäsi OpenAI:n ChatGPT-5, mutta heikoiten pärjäsivät nimenomaan tieteelliseen käyttöön tarkoitetut työkalut: SciSpace, ScienceOS ja Consensus.
3/

Yleiskäyttöiset tekoälytyökalut antoivat mediaanina 6 täysin oikeaa vastausta 15:stä.

Tutkimuskäyttöön suunnatut työkalut eivät antaneet yhtään täysin oikeaa vastausta: mediaani 0/15.

Tekoälytyökalut eivät vielä luotettavasti tunnista tai merkitse takaisinvedettyjä tieteellisiä artikkeleita.
4/4

Ote artikkelista: Background: Generative artificial intelligence (GenAI) tools are increasingly used in scientific research to support literature searches, evidence synthesis, and manuscript preparation. While these sy…

Linkki artikkeliin

Maksumuurin taakse Helsingin Sanomat kätkee kattavan jutun datakeskusten sähkösyöppöydestä. Jutussa Aallon professori Jukka Manner arvioi, että datakeskusten tuoma sähkön kulutuksen kasvu nostaisi sähkön hintatasoa. Jutun mukaan voisi nostaa yleistä kustannustasoa ja sitä kautta heikentää taloutta.

”En ole saanut tyydyttävää vastausta kysymykseen, mistä sähkö tulee esimerkiksi talvella, jos tuulivoimalat eivät tuota mitään, sähkön kulutus on muutenkin korkeaa ja datakeskusten vuoksi kasvanut 20–30 prosentilla nykyisestä”, Manner sanoo jutussa.

Investointipäätöksen saaneiden 17 hankkeen yhteenlaskettu teho on 2192 megawattia. Vertailun vuoksi Suomen koko ydinvoimakapasiteetti on 4394 megawattia. Datakeskuksia rakennetaan vaiheittain ja energiantarve kasvaa pikku hiljaa, eikä välttämättä koskaan täyteen energiantarpeeseensa.

Mannerin mukaan on ongelmallista, ettei Suomessa tiedetä, miten suuren sähkötehon edestä Suomeen todellisuudessa on tulossa keskuksia. Teknojätit kun eivät kerro tarkkoja tietoja taikka datakeskusrakentamisen aikatauluista. Voidaanko tulevaan sähkön tarpeeseen siis varautua ajoissa?

Fingridin johtavan asiantuntijan Risto Kuusen mukaan datakeskusten lisääntyessä säätövoiman tarve voi muodostua ongelmaksi, koska datakeskusten sähkön kulutus harvoin on luontaisesti joustavaa.

Tuulivoima tai akkuratkaisut eivät siis ole jutun mukaan datakeskusten näkökulmasta sopivia ratkaisuja.

Lue juttu täältä.

Niiden avulla kirjoista seulotaan automatiikalla muun muassa sisältöjä ja teemoja, jotka voisivat olla tulenarkoja esimerkiksi kirjakielto-osavaltioissa. Samalla kirjastojen oma valta valikoimiinsa supistuu.

Kirjastoille tyrkytetään tekoälytyökaluja alituiseen, minkä lisäksi kirjastojen katalogeihin yritetään puskea valtaisasti tekoälyn tuottamia "kirjoja". Jutussa haastateltujen mukaan kirjastot ovat kahden tulen välissä: on sekä fasistinen sota kirjoja ja ajattelua vastaan sekä tekoälytehostuspöhinä.

Kirjakieltoa vastustavan järjestön Maggie Tokuda-Hallin mukaan tekoäly on samanmielisyyttä tuottava kone, joka on myrkkyä oppimiselle ja kriittiselle ajattelulle.

"Fasismi ja tekoäly, oli niillä yhteiset päämäärät tai ei, toimivat kyllä hyvin yhteen kiihdyttäessään toinen toistaan", hän sanoo.

Ote artikkelista: "Fascism and AI, whether or not they have the same goals, they sure are working to accelerate one another."

Linkki artikkeliin

Tutkimuksen osallistujista kaikki ChatGPT:n käyttäjät yliarvioivat oman suorituksensa, ja "omasta mielestään hyvällä tekoälytaidolla varustetut vastaajat arvioivat kykyjään jopa heikommin kuin muut".

"Tutkimus liittyy kasvavaan joukkoon tutkimustuloksia, joiden mukaan sokea luottamus tekoälyn tarjoamaan sisältöön tuottaa myös riskejä. Kyky arvioida tietoa kriittisesti heikentyy ja siksi myös osaaminen työelämässä voi rapautua."

500 osallistujasta puolet käytti tekoälyä loogisen päättelyn tehtävissä, puolet ei. Jokaisen tehtävän jälkeen osallistujat arvioivat pärjäämistään. Harva käytti yhtä enempää kehotetta ja vain kopioi kysymyksen sellaisenaan ChatGPT:lle ja olivat tyytyväisiä saatuun vastaukseen sitä tarkistamatta.

Ote artikkelista: Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.

Linkki artikkeliin

Hiljattain kasvava määrä käyttäjiä on eronnut, joutunut sairaalaan tai kuollut intensiivisten ChatGPT-keskustelujen jälkeen. Uhrien läheisten mukaan sovellus lietsoo mm. vainoharhaisuutta.

OpenAI:n mukaan joka viikko noin 0,07% aktiivisista ChatGPT-käyttäjistä kärsii psykoosin tai manian kaltaisista mielenterveysongelmista. 0,15% käy itsemurhaan liittyviä tai sitä suunnittelevia keskusteluja, ja sama määrä käyttäjistä osoittaa "korkean tason" kiintymystä kielimallisovellukseen.

OpenAI kertoo ChatGPT:llä olevan 800 miljoonaa aktiivista käyttäjää viikoittain. Wiredin mukaan mielenterveysongelmista kärsisi noin 560 000 käyttäjää joka viikko, ja noin 2,4 miljoonaa pohtisi itsensä vahingoittamista. Yritys pyrkii päivittämään palvelua turvallisemmaksi: openai.com/index/streng…

Ote artikkelista: OpenAI Says Hundreds of Thousands of ChatGPT Users May Show Signs of Manic or Psychotic Crisis Every Week

Linkki artikkeliin

Toimitusjohtaja Sam Altman palkkasi entisen Trumpin hallinnon kaasuteollisuuslobbarin John McGarrickin turvaamaan tekoälyjätin valtavan energiatarpeen. Fossiilienergia on Trumpin hallinnon tekoälystrategian keskiössä.

Artikkeli käy myös läpi Altmanin asenteita fossiilienergiaan ja ilmastoon. Keväällä Altman totesi tekoälyn energiatulevaisuuden olevan pitkälti kaasun varassa. Vielä 2023 Altman uskoi "tulevan superälyn" ratkaisevan ilmastonmuutoksen. Altmanin lähipiirissä on ollut lukuisia ilmastodenialisteja.

OpenAI liittyy nyt muun muassa Metan, xAIn ja Microsoftin joukkoon fossiiliteollisuuteen turvaavia tekoälyjättejä. Fossiilista energiaa, kuten myös ydinvoimaa, perustellaan tekoälykehittämiselle tarpeellisena siksi, että niiden avulla voidaan taata tasainen energian saatavuus.

Ote artikkelista: The ChatGPT creator hired John McCarrick, a gas-loving former Trump energy official, to guide how the company will source huge quantities of power for its colossal supercomputers.

Linkki artikkeliin

Lomakkeen lanseeraaminen liittyy EU:n tulevaan tekoälysäädökseen (AI Act).

Tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja varmistaa, että palveluntarjoajat noudattavat uusia sääntöjä. Tiivistelmä datasta on tehtävä julkisesti saataville.

Tämä auttaa mm. tekijänoikeuden haltijoita valvomaan oikeuksiaan, kun koulutusdatan lähteet on dokumentoitu ja julkistettu.

Uusi sääntely voi aiheuttaa yrityksille ylimääräistä raportointi- ja hallinnointityötä, mutta myös johtaa oikeusjuttuihin, mikäli käy ilmi, että koulutusaineisto on sisältänyt tekijänoikeussuojattua materiaalia (mikä on erittäin todennäköistä).

EU:n digiasioista vastaava komissaari Henna Virkkunen toteaa: "Tarjoamalla käyttöön helppokäyttöisen dokumentin tuemme GPAI-palveluiden tarjoajia tekoälysäädöksen noudattamisessa. Näin rakennamme luottamusta tekoälyyn ja avaamme sen täydet mahdollisuudet talouden ja yhteiskunnan eduksi."

Ote artikkelista: The Template annexed to this Explanatory Notice aims to provide a common minimal baseline for the information to be made publicly available in the Summary of Training Content for general-purpose AI mo…

Linkki artikkeliin